Autonvienti- ja hakureissu Norjaan 8.-11.6.2016

Helsinki – Turku – Tukholma – Oslo – Tukholma – Turku – Helsinki 

Tonyn työkeikka taas, norjalainen auto palautui Suomeen. Oltiin lähdössä joka tapauksessa hakemaan Norjasta suomalaista autoa takaisin, niin vietiinkin samalla norjalainen auto mennessämme. Suunnitelmana laivalla Tukholmaan ja sieltä ajo Osloon. Oslossa yksi yö, lentokentällä auton vaihto ja takasin ajo Tukholmaan ja taas laivalla Suomeen.

Keskiviikko 8.6.2016

Piti mennä Helsingistä Tukholmaan, mutta Siljan laivoilla oli norovirusta liikkeellä, niin pyydettiin vaihtoa Turusta lähtevään laivaan. Sehän vaan passas. Ajatuskin vatsataudista, kun edessä on pitkä ajomatka, ei paljon innostanut. 

Norjan auto olikin melkonen, Volvo CX70, mittaristo hämmentävän näkönen ja kaikki tuntu olevan niin automaattista. Tartte muuta kun pidellä ratista kiinni. Automaattiauto, aktiivinen vakionopeudensäädin, eli vauhti mukautuu edellä ajavan vauhtiin ja piipittää, jos ajaa viivan päälle. 

Sitte laivaan. Meijän hytti oli hämmentävästi jonkun lukitun oven takana olevalla käytävällä, siis pääsi vaan hyttikortilla sinne käytävälle. Mietittiin oisko autoileville ihmisille varattu tollaset rauhalliset käytävät, mihin jengi ei pääse yöllä huutelee huvikseen. Ihan hyvä juttu, en ollu ennen moista nähny.

Käytiin karaokebaarissa kattelee, karaoke vasta alkoi siellä. Ei ihan hirveen kauaa oltu, rupes riittämään erään henkilön laulut. Se laulo tyyliin joka toisen biisin, hyvin pahasti nuotin vierestä, pelkkiä Eppujen biisejä. Se oli siis Eppu Normaali -karaoke, jossa toki sai laulaa muutakin. Eppu -teema varmaan siksi, että Eput esiintyi laivalla. Tuntu niin väärältä mennä nukkumaan sillon, kun Eput alkoi soittamaan. Mutta pakko oli, ne alotti vasta 23:30 ja herätyskello soi tosi aikasin aamulla. Vielä myöhemmin olis esiintynyt Joku paikallinen bändi. Harmitti, että missas kaikki.

Torstai 9.6.2016

Herätys neljältä. Laiva oli siis satamassa 5:35, piti käydä syömässä ennen sitä. Meinattiin mennä aamiaisbuffaan, mietittiin vielä, ettei siellä varmaan tähän aikaan paljon ketään oo, ei tarvii jonotella. Nojuu eipä, varmaan kaikki laivan kiinalaiset (tai mistä nyt ikinä olivatkaan) parveili siinä ovella. Ja niitä oli paljon. Kyllähän niitä jo eilen näky paljon, mutta nyt kun ne kaikki oli samassa tilassa.. Unohdettiin koko buffa ja mentiin kahvioon syömään sämpylät.

Ajomatka Osloon 6,5 tuntia. Ajettiin 1,5 tuntia, kun pysähdyttiin levähdyspaikalle. Molempia väsytti niin paljon, että oli pakko ottaa tunnin nokoset. Kuskia vaihdettiin vasta, kun matkasta oli jäljellä kolmasosa. Melko jännä ajettava. Höpöttelin ja ihmettelin ominaisuuksia itekseni, Tony vaan naureskeli mun höpinöille.

Ihan loppumatka olikin pelkkää mutkikasta ylämäkeä, en oikeen tykänny ajaa sitä, kun pyöräilijöitäkin oli niin paljon kaposilla teillä. Mut näkymät oli melkosen mageet, manasin kun ajoin, enkä voinut kuvata, tai sen suuremmin edes ihmetellä maisemia. Siinä matkalla oli myös Holmenkollenin mäkihyppytorni.

Sen lisäks, että näkymät oli melkoset, hotellin pihassa oli joku kiinalaisen katoksen näkönen hökkeli, uima-allas ja erilaisia patsaita.

Hulluutta, että tonne vuorelle kulki metro! Lähettiin metroilemaan Oslon keskustaan, puolisen tuntia kesti matka. Ihastelin vaan maisemia, kuvia sieltä metrosta vähän huonosti sai otettua. Kierreltiin hetkinen keskustassa ja mentiin syömään intialaiseen raflaan. Oli kyllä hyvää. Ja kallista. 

 

Jatkettiin hetki kiertelyä, mutta aika pian lähettiin takasin hotellille. Matkalla ihastelin lähestyvää myrskyä. Ihan tummaa pilveä ja näki, että kaukana satoi ihan kunnolla. Halusin kiireellä hotellin terassille kuvaamaan sitä taivasta, ennen kun sade hyökkää hotellille asti. No eihän se loppujen lopuks sinne hotellille asti edes tullut, ehkä vuoret piti ne pilvet poissa. Ihan kivat maisemat sieltä terassilta. 500 metriä meren pinnasta ja Oslon keskusta silmien alla. 

Ei huono.

Perjantai 10.6.2016

Aamupalan jälkeen lähdettiin ajelemaan Oslon Gardermoen lentokentälle. Matkalla pysähdyttiin ihmettelemään Holmenkollenin lentomäkeä. Olis ollut kiva käydä siellä ylhäällä tornissa, mutta ei ollut aikaa sellaseen. Eihän se mäkikään taas kuvassa miltään näyttänyt. Lentokentälle ajoa 60 km.

Auton vaihto ja kohti Tukholmaa taas 6,5 tuntia. Lentokentällä odotellessa kattelin oisko Viking Linella tilaa autokannella Tukholmasta Turkuun. No eipä ollut. Matkalla soitettiin Siljalle, josko niillä olisi tilaa. No eipä ollut tilaa Turkuun. Laivat Helsinkiin ja Tallinnaan lähti niin aikasin, ettei oltaisi ehditty kumpaankaan. Mietittiin, että taisipa tulla päivä Tukholmassa sitten. Päätettiin kuitenkin vielä soittaa Viikkarille, josko niillä olisi jotain paikkaa jemmassa. Yks vapaa paikka löyty. Huh. 

 

Käytiin matkalla syömässä, pohdiskeltiin jotain ruokia siinä ääneen, kun kaikki listat oli ruotsiksi. Hetken päästä kassalta kuuluikin, että ”Kyllä täällä suomeakin puhutaan!”. Täydellistä, ei tarvinnu arvailla mitä mikäkin on. Matkaa oli taas jäljellä kolmasosa, kun vaihdettiin kuskia. Nyt alla samanlainen kaara, kun Tonyn, Volvo V40. Oli mun mielestä paljon mukavampi ajaa, ei kaiken tarvii olla niin automaattista, kun siinä toisessa. Matkalla tuli joku täysstoppi. Varmaan kolari jossain, kun mikään ei liikkunu mihinkään. Täysin pysähdyksissä onneksi vain 5 minuuttia. Ehdittiin jo hätäillä, että jos kauankin menee tässä jonotellessa, ei pian ehditä laivaan ollenkaan. Jäi kuitenkin vielä 10 minuuttia ”ylimääräistä” aikaa ennen, kuin satamassa pitää olla.

Enpä oo ennen nähnyt noin tarkkaa autokannen täyttöä. Tosin nyt oltiin mutkakohdassa, eikä suoralla, niin kuin yleensä. Siinä tuli kyllä melkeenpä joka sentti pituudessa käyttöön. Viereisellä kaistalla, etuviistossa olevasta autosta ei ollut kuskikaan ehtinyt ulos, kun meillä oli auto jo sammutettu. Sama ukko oli ulkona hääränny edes takasin ja siirrellyt lapsia autosta toiseen. Meijän auton keula oli siis sen kuskin oven kohdilla, jouduttiin peruuttelemaan, että se ukko pääsi pois. 

Ja arvatkaapa mitä?! Laiva oli täynnä kiinalaisia! Mistä niitä oikeen tulee, miten sellanen määrä on päättänyt lähteä samaan aikaan Turku-Tukholma-Turku reissulle? Käytiin syömässä ja tosi pikanen visiitti baareissa kattomassa mikä meno. No ei paljon menoa ollut, karaokessa oli viis henkilöä, joista kaks oli laulamassa. Sit mentiinkin jo nukkumaan.

Lauantai 11.6.2016

Herätys kuudelta. Käytiin vähän syömässä kahviossa, ei edes mietitty buffavaihtoehtoo, eiköhän ne kaikki kiinalaiset olis taas ollu siellä jonossa. 

Ajateltiin, että siellä se ukko autokannella varmaan häärää ja panikoi, kun ei pääse autoonsa. Ja että se on varmaan menny sinne heti, kun kannen ovet on auennut. Siellähän ne oli jo kun mentiin, ukko tunki ittensä tällä kertaa ihan siitä kuskin ovesta sisään, vaikka eihän sillä tilaa juurikaan ollut. Ei varmaan yllätä ketään, että se osu ovellansa meijän autoon. Ei onneks mitään jälkiä tullu. Meijän jonossa joku oli vissiin vielä nukkumassa, muut jonot pääs pois ennen meitä. 

Vaihdettiin jossain huoltsikalla kuskia ja tattadadaaa, se oli täynnä arvatkaapa mitä...? Kyllä! Kiinalaisia jälleen! Kotimatkalla käytiin Kasvihuoneilmiössä, kauheen kiva paikka. Kaikkee sälää, tarpeetonta ja tarpeellista, piha- ja puutarhasälää, patsaita, vahanukkeja, keittiötarvikkeita, naamiaisasusteita, armeijakamaa, huonekaluja, peilejä, ihan kaikkea! Saatiin kulutettua 45 minuuttia siellä. Ihan hyvin ois saanu kulutettua toisen samanlaisen. Tai vaikka koko päivän.

Oli ihan hyvä ja kiva reissu, vaikka taas olikin melkosta autossa istumista. Lisäks oltiin molemmat vähän kipeitä, niin ei jaksanut iltasin kauheemmin mennä ja ihmetellä.