Vihattu gluteeniton ruokavalio ilman keliakiaa

Tästä nyt on ollut siellä sun täällä haloota, joten päätin runoilla ihan blogitekstin aiheesta, vaikka en tämänkaltaisia kirjotuksia harrastakaan. Siis gluteeniton ruokavalio ilman keliakiaa. Kirjotin tämän tekstin tarkoituksenani yrittää avata niiden ihmisten silmiä, jotka eivät käsitä miksi jotkut syövät gluteenitonta, kuvittelevat kaikkien olevan vain muotivillityksessä mukana ja haluavat tehdä itsestään ja ruokavaliostaan numeron, vaikkei keliakiaa olisikaan todettu. Toivottavasti tämä teksti auttaa myös keliaakikkoja ymmärtämään tämän puolen.

Gluteeniton ruokavalio on saanut ravintoloitsijat ja keliaakikot kiukustumaan. Täysin ymmärrettävää. Ravintoloitsijalle tämä käsistä lähtenyt "muoti-ilmiö" aiheuttaa ylimääräistä rahanmenoa ja työtä, kun joka toinen asiakas haluaa jotain normaalista poikkeavaa. Keliaakikoille tämä saattaa aiheuttaa mahdollisia vaaratilanteita, jos ei välttämättä enää jakseta tai viitsitä tehdä kaikkia varotoimia, koska ”sehän haluu vaan muodin vuoksi gluteenitonta”.

Ymmärrän täysin molempien kannan, mutta haluaisin tuoda esiin gluteenitonta ruokavaliota noudattavan näkökulman. Itse olen siirtynyt tuohon jo useampi vuosi sitten. Miksikö? Alun perin kokeilin vehnän jättämistä pois atooppisen ihottumani vuoksi. Ihottumaan en silloin huomannut suurtakaan muutosta, mutta sen sijaan huomasin, ettei vatsa ole koko ajan kipeä ja täynnä ilmaa. Päätin jatkaa gluteenitonta linjaa. Välissä on ollut lipsahdus tavalliseen ruokavalioon, mutta oireiden palattua siirryin takaisin gluteenittomaan. Atopiakin on hävinnyt. Myöhemmin oireiden pahennuttua minulta on tutkittu keliakiat sun muut, mutta tuloksissa ei näy mitään poikkeavaa. Lääkäri totesi, että kärsin IBS:stä, ärtyneen suolen oireyhtymästä. Tästä syystä ruokavalio on mennyt muutenkin tarkemmaksi ja hankalammaksi.

Tämän muoti-ilmiöksi muuttuneen gluteenittomuuden takia välillä vähän häpeän tilata jotain gluteenitonta. Ajattelevat varmaan, että taas joku höpöhöpö, joka huvikseen syö gluteenitonta ruokaa, koska se on olevinaan nykyään niin pirun siistiä.

Muistetaanpas nyt, että gluteenittomasta (tai oikeastaan vehnättömästä) ruokavaliosta on apua muillekin, kuin keliaakikoille. Mm. atopiasta, psoriaksesta, IBS:stä kärsivät saattavat hyötyä tästä. Vaikkakaan pelkkä gluteeniton ei riitä IBS:stä kärsivälle, koska gluteeniton ei ole automaattisesti myös vehnätön. Siihen parhaiten auttaa fodmap-tietoinen ruokavalio. Vehnätärkkelyksessä on niitä oireita aiheuttavia fodmap-hiilihydraatteja.

Itse en myöskään ymmärrä niitä, jotka ihan huvikseen ovat gluteenittomaan siirtyneet. Uskoisin taustalla kuitenkin yleensäoolevan jokin syy gluteenittomaan/vehnättömään ruokavalioon. Mielestäni tämä ei ole yhtään siistiä. En huvikseni hankaloita kaikkea syömistäni, enkä varsinkaan halua aiheuttaa keliaakikoille haittaa (juurikin hällä väliä - asenne ravintolassa). Haluaisin syödä sitä, mistä tykkään ja mitä on tarjolla töissä tai kylässä. Tykkään herkuista, joita töissäkin on välillä tarjolla ja mielelläni niitä söisin, varsinkin, kun tällä rungolla ei tarvitse huolehtia ylimääräisistä kiloista. Päinvastoin, mielelläni ottaisin muutaman lisäkilon vastaan. Valitettavasti tässä nyt on vain käynyt vähän toisin, muutama kilo on hävinnyt gluteenittomana aikana. Enää ei tule välipalaksi ostettua kaupasta kolmioleipiä tai paistopisteeltä pasteijaa ja croissantia. Helppojen välipalojen ja matkaeväiden keksiminen on muuttunut hankalaksi.

Mieleeni onkin tullut pari kysymystä. Eikö mulla ärtyväsuolisena oo oikeutta voida hyvin? Pitäisikö mun väkisin kärsiä turvotuksesta, ilmavaivoista ja jatkuvasta vessassa juoksemisesta, jos mulla on mahdollisuus syödä sellasta ruokaa, mistä en näitä oireita saa? Ruokavalio on joiltain osin hyvinkin rajattua, minkäs teet että osa siitä nyt sattuu olemaan gluteenitonta.

Toivoisinkin keliaakikoilta (ja muilta) edes vähän ymmärrystä IBS:stä kärsiville. Osa oireista on kuitenkin samat, kuin keliakiassa, joten juuri keliaakikkojen luulisi ymmärtävän tuon tuskaisen olon.

Autojenhakureissu Kööpenhaminaan 18.-20.8.2016

Kööpenhamina – Jönköping – Tukholma – Helsinki

Tonyn työkeikka taas, kaksi suomalaista autoa palautui Tanskaan. Alkuperäisenä suunnitelmana oli lentää Kööpenhaminaan, olla siellä yksi yö, ajaa Tuhkolmaan ja hypätä laivaan kohti Helsinkiä. Suunnitelma kuitenkin muuttui heti alkuunsa, kun Köpiksestä ei löytynyt järkevään hintaan hotelleja. Ihan keskustasta ei viitsinyt hotellia ottaa, koska toinen auto oli taas pikkubussi, eikä se välttämättä olisi mahtunut mataliin parkkihalleihin. Kompromissi, ajo Jönköpingiin, siellä yksi yö ja seuraavana päivänä ajo Tukholmaan.

Torstai 18.8.2016

Lento lähti 11:30, ihan kiva ettei tarvinnut olla heti aamulla menossa, varsinkin kun edellisenä päivänä oli vasta kotiutunut Norjan reissusta. Köpiksestä autot alle, mulle Mazda 3 ja Tonylle Ford Tourneo Custom. Ajettiin siltaa pitkin Ruotsiin, että ehtihän siinä tosiaan käymään Tanskassa. Oikeesti ajoa varmaan 10 minuuttia, kun jo oltiin Ruotsin puolella. Huvittavaa, ei paljon ehtinyt Tanskaan tutustua. Sillan kaidekin oli ikävästi näköesteenä mun korkeudella, etten pahemmin siinäkän nähnyt. Tossa Mazdassa mulla oli paljon kotosampi olo, kuin Volvoissa, tutumman olonen ajettava, vaikka ihkauusi olikin.

Perillä Jönköpingissä oltiin viiden aikaan. Ehti sitten vähän puuhatakin jotain, ihanassa piristävässä tihkusateessa! Olis oikeesti ollu varmaan tosi siistiä, jos ois ollut parempi keli. Nyt vaan mentiin melko pikavauhtia ympäriinsä. Lähellä oli joku puisto, missä oli kaikkia kivoja vempeleitä, tottahan meijän piti käydä vähän testaamassa niitä. Etittiin ravintoloita, mutta aika hiljasta oli. Mentiin syömään intialaiseen raflaan. Tonylta kysyttiin, ottaako lisää riisiä. Se kyllä sano ettei ota, mutta kohta sillä oli riisikippo taas täynnä. Lähtiessä käveltiin jotain katua, mikä oli täynnä ravintoloita.. Oltiin sitten jollain viereisellä kadulla palloiltu.

Hotelli VOX. Oli oikein hieno, neljän tähden hotelli. Kovin oli elektronista kaikki, jopa check in ja out oli mahdollista hoitaa ilman ihmiskontaktia. Kaikki ovet toimi kortilla ja vessassa oli liiketunnistin katkasijan sijaan. Ihana hotelli, ihana huone! Olihan sen huone pieni ku mikä, eikä ollut ikkunaa, mutta ihana silti! Sänky oli todella korkee, sängynpääty jotain sametin tyylistä, joka hohti salamavalossa, niin että näyttää kun kuva ois käännetty negaksi. Vessassa ihana kameleonttimosaiikkinen lattia (keksinkö just uuden sanan?) Olin aivan haltioissani. Lisäksi tyynyt ja peitot oli ihan hullun hyvät, oisin voinut ottaa ne kotiin.

Perjantai 19.8.2016

Aamupalallakin oli hullu valikoima kaikkea, todella montaa eri leikkelettä tai makkaraa, leipiä, jogurtteja, pilkottuja hedelmiä, suklaaputous. Mehun sai tabletin näytöltä sopivaa mehun ikonia painamalla. Viljavammaselle tarjottiin kahta eri leipää, mysliä, lettuja. Kaikkee otin, varmaan aattelivat ettei toi jaksa kaikkea syödä, mut hyvin mahtu. Eipä oo kyllä noin isoo aamupalaa varmaan ikinä tullu syötyä. Täydet pisteet aamiaiselle. Voisin varmaan kirjottaa yhen tälläsen blogitekstin pelkästään tosta hotellista. Tää meni nyt ihan hehkutustekstiks, mut minkäs teet : D Oli vaan niin siistii, että tavistallaajallakin oli mahis päästä tollaseen hienoon hotelliin vielä ihan järkihintaan. Vaikka oltiinkin kellarissa, eikä missään kutoskerroksessa.

Check out oli jo klo 11, meillä parkkiaikaa kahteentoista asti. Meinattiin, että heitetään kamat autoon ja lähetään kiertelemään tunniksi, kun kelikin oli parempi. Tarkistettiin kuitenkin navigaattorista ajoaika. Mitäs kummaa, jos nyt heti lähdetään, niin ollaan satamassa vartti ennen kuin pitää. Unohdettiin siis kiertely ja lähdettiin ajamaan.

Lähellä satamaa Tony lähti oman mielen ja opasteiden mukaan, ajamaan, eikä kuunnellut enää navia. Kummasti katos tunti ajoajasta. Kulutettiin sitten se tunti siellä satamassa sen sijaan, että oltais nähty Jönköpingiä. Noo ainakin päästiin ykkösjonoon laivaan. Tai no Tony oli sen pakunsa kanssa muutenkin eri jonossa. Lähtöselvityksessä molempien lippulaput annettiin Tonylle ja mulle sanottiin, että seuraa sitä. Siinä lyhyellä matkalla mut kuitenkin ehdittiin pysäyttämään kaks kertaa, ja kyselemään missä mun peiliin kiinnitettävä lappunen on. Paniikissa vaan osottelin Tonyn autoo ja yritin saada jotain sanottua. Aika heikoks jäi ulosanti.

Laivalla ei mitään kummia, ollaan vanhoja ja väsyneitä, ni ruokailun jälkeen pikanen baarikierros ja nukkumaan. Ei jaksa enää rymytä.

Lauantai 20.8.2016

Aamupäivällä takasin Helsingissä. Päästiin myös ulos ensimmäisten joukossa.
Kiva pikavisiitti Tanskassa. Mielellään olisi Köpistä nähnyt, siellä kun en ole ikinä ennen käynyt, mutta tämäkin oli oikein hyvä vaihtoehto. Vähemmän kerralla autossa istumista, koko reissu yhteensä 660 km.